keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kuviokelluntaa


Eilen tuli ex tempore-lähtö uimaan :D Mietittiin jonkin aikaa paikkoja ja sain idean, että mentäis sellaseen, missä oon pienenä käynyt uimassa. Elikkä nakattiin Ninja ja Kessu autoon ja lähdettiin ajamaan. Nova jäi kotiin pehkonsa takia, ei toi poikaparka oikein kuumuutta kestä.

Koska halusin kävellä reitin, mitä aina pienenä talsin, niin piti jättää auto jonnekin kauemmas. Hetki siinä meni, ennenkuin löydettiin paikka ja jatkettiin kävellen. Se oli se sama, ihanan rauhallinen soratie, johon olin pienenä tottunut. Tosin nyt siellä ei ilmeisesti enää lampaita ole, koska aidat oli poistettu ja laitumet näytti siltä, ettei niillä ole pitkään aikaan käynyt yhtään ruohonsyöjää. Se talokin oli myyty jollekin lapsiperheelle pihakeinujen perusteella. Mutta hyttysiä oli :D

En nyt muista kauanki siinä käveltiin, tahti oli aika ripeä ettei miljoonat hyttyset ehtiny iskeä kimppuun. Uimapaikka kuitenkin löytyi, yksi auto oli parkissa, mutta muuten oli alue tyhjillään. Eipä siellä ennenkään ole mitään ruuhkaa ollut, eikä yhtään se rauhallisuus harmittanut.

Ninja polskahti heti uimaan ja hetken päästä mäkin menin heittämään talviturkin näinkin myöhään. Vesi oli ihanan lämmintä ja mieskin päätti hetken päästä pulahtaa. Kessulla meni hetki, ennenkuin uskalsi uimaan ja tälläkin kertaa se oli aika mielenkiintosen näköistä :D Siinä missä Ninja lipuu nätisti eteenpäin, niin Kessu läimii etutassuja edessään apinan raivolla päästäkseen eteenpäin.... No, tapansa kullakin :D

Nyt Ninjuska taas vähän vahti missä meen, piti tulla peräänkin uimaan kun lähdin itse :D Ihme päiviä sillä kyllä on kun joskus voi vaan lähteä hetken mielijohteesta ja joskus mua vahditaan etten vaan katoa näkyvistä. Perus nainen, ei osaa päättää :D



Tänään ei lähdetty hakutreeneihin, ihan liian kuuma Novalle. Huomenna käyn ostamassa koirille tohon pihaan jonkinsortin lastenaltaan niin sais ees vähän helpotusta ja viikonlopun aikana aattelin käydä testaamassa jos saisin pojankin vihdoin ja viimein uimaan. Se on aina ollut siinä ja siinä, että lähtiskö se oikein uimaan, mutta aina jäänyt siihen mahankasteluvaiheeseen :D No, joko se alkaa uimaan tai ei, sama se mulle oikeastaan.

Tässä tullut vaellustakin mietittyä jos oliskin vaan kolme päivää. Mieskin ehkä pääsis silloin mukaan, mutta välimatkat olis pidempiä. Mukavampi se olis ollut mennä pikkusia etappeja, mutta toisaalta haluun kyllä miehenkin mukaan, se kun lähtee kohta reissuhommiin muutamaksi viikoksi ja jään omien kakaroideni kanssa taas keskenäni tänne. No, tässä on vielä aikaa mietiskellä.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti